Itsenäisen ihmisen pitää kestää tuijotusta

Rosa Meriläinen kirjoitti, että miesten riisuvat katseet kaupungilla ja julkisissa tiloissa ovat vastenmielisiä ja niitä pitäisi rajoittaa. Katseet ovat vastenmielisiä, koska ne tuntuvat pelkistävän naisen esineeksi hänen omassa kokemusmaailmassaan.

Tuntemattoman miesihmisen katse varastaa naisen identiteetin ja yhtäkkiä hän tuntee olevansa olemassa vain miestä varten.

Rosa ei ymmärtänyt, että itsenäiseksi naiseksi tai mieheksi kasvamisen elinehto on esineellistävän katseen kestäminen ja sen muuttaminen itselle hyödylliseksi tunteeksi. 

Jokainen sosiaalinen tila on täynnä ihmisten katseita, jotka ovat samaan aikaan seksuaalisia, asiallisia, sukupuolisia, universaaleja, käytännöllisiä ja estetisoivia. Mikään katse ei ole pelkästään himokas siinä mielessä, että ihmisen tietoinen tarkoitus olisi himoita.

Naiset katsovat myös esineellistävästi, johon mies reagoi naista useammin itsetehostuksella (sulkien pörhistelyllä) eli asettumalla vielä selkeämmin katseen kohteeksi. Toisaalta katseen voi myös lukea ja luovuttaa pois.

Esineellistävä katse voi siis päinvastoin korostaa ihmisen erityisyyttä muihin nähden. Se voi olla persoonaa vahvistava kokemus.

Näitä kokemuksia saadaan pitämällä tissipaitaa ja minishortseja ylpeästi ja asettumalla objektiksi ja subjektiksi samaan aikaan.