sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Iltalehti ei keskittynyt yleisurheilijoiden ulkonäköön

Iltalehti teki tyylilleen ominaisen jutun yleisurheilijanaisten avuista. Iltalehdellä on tapana esitellä seksuaalisuutta paljastelun logiikalla ja samalla se ohjeistaa, kuinka miehen ja naisen tulisi esitellä itseään. Iltalehti julkaisee paljon kuvia naisvartaloista ja se kirjoittaa ulkonäöstä jonkun verran. Suomalaisen tasa-arvon näkökulmasta iltalehteä kritisoidaan usein, vaikka se on Suomen kolmanneksi suosituin sanomalehti ja suurin verkkosivusto.

Paavo Nurmen kisoista tehdyssä jutussa mentiin Noora Toivon, Helsingin Sanomien ja koko suomalaisen tasa-arvon mielestä "yli". Iltalehteä syytettiin eniten ulkonäkökeskeisyydestä ja seksismistä eikä kukaan osannut päättää kumpi on seuraus ja kumpi syy vai ovatko ulkonäkökeskeisyys ja seksismi täysin eri asioita.

Iltalehti on seksistinen jokaista elämän aluetta käsittelevässä jutussaan jos seksismillä tarkoitetaan katsantokantaa, jolla korostetaan sukupuolten välisiä eroja ja niihin perustuvaa eriarvoisuutta. Se ei ole kuitenkaan vielä yhdessäkään jutussa ollut ulkonäkökeskeinen. Iltalehti ei levitä ulkonäköön ja estetiikkaan pohjautuvaa elämänasennetta. Se ei korosta naisten eikä miesten vartaloita kauniina objekteina, joita kannattaa ihastella. Se ei pyri liittämään seksiä, seksikkyyttä tai seksuaalisuutta ulkonäköön tai esteettisiin kokemuksiin.

Alkuperäisen jutun otsikko kertoo ulkonäköön suhtautumisen tavasta: Yleisurheilijat tiukassa kunnossa - katso kuvat. Yleisurheilijoiden ulkonäössä ja seksuaalisuudessa on siis kyse kunnosta, joka on toiminnallinen asia. Kuntoa voi olla valmiiksi, mutta sitä myös saadaan, sitä treenataan ja se hankitaan. Kunto arvioidaan lopputuloksen mukaan. Lopputulosta voidaan arvioida laatusanojen avulla, joilla tehdään tulosten hierarkioita. Tiukka on parempi kuin löysä ja kurvi on parempi kuin suora.

Silloinkin, kun kyse ei ole yleisurheilijoista, logiikka on sama. Mallien, missien tai tavallisten paljastelijoiden ulkonäkö ei ole ikinä ollut iltalehdelle esteettinen arvo vaan silmänruokaa: ravintoa silmille ja sen jälkeen pippelille. Uudet ulkonäkötyöläiset, kuten fitnessmallit ovat vain korostaneet ulkonäön ja seksuaalisuuden välineellistä luonnetta. Fittinä olemisesta saa tuloksia. Parempi seksielämä on välineellisen seksuaalisuuden kattokäsite. Samalla ulkonäön ihastelun ajatellaan olevan sama asia kuin seksuaalisen tyydytyksen pyytäminen.

Noora Toivo on täysin pihalla sanoessaan:

"Ulkonäkö, ulkonäkö, ulkonäkö. Tulokset ovat toisarvoinen asia. Luojan kiitos kaikki kuvissa olleet olivat sentään täysi-ikäisiä"

Päinvastoin, ulkonäöllä saatavat tulokset ovat ulkonäköön keskittymisen edellytys. Jos ulkonäköä käytetään vain ja ainoastaan tulosten hankkimisessa, kyse ei ole mistään ulkonäkökeskeisyydestä vaan tuloskeskeisyydestä. Tulokset voivat olla työpaikkoja, seksiä, parempia itsetuntoja tai kehujen aiheuttamia kivoja tuntemuksia.

Nooran kuvaa ahdistusta, joita menestykseen liittyvät vaatimukset aiheuttavat naisurheilijoissa. Seksismi toimii niiden vaatimusten kautta, jotka tekevät ulkonäöstä itsestään toissijaisen ja ulkonäön kautta saatavista tuloksista tärkeämpiä. Sen jälkeen on selvää, että yksikään urheilija ei halua esitellä persettään tietämättä sen aiheuttamia (positiivisia tai negatiivisia) tuloksia. Yhtä selvää on, että tavalliselle naiselle ulkonäköön kohdistuvat kommentit ovat tunkeilevia, koska ne asettavat vaatimuksia.

Helsingin sanomien haastattelema Anne Kirvesniemi-Boscon kommentti kuvaa suomalaisten mieskeskeistä näkemystä seksismistä:

"Kun seksistisellä mielellä katsellaan, ei anneta arvoa sille, mitä ihminen on todella tehnyt."

Seksismi ei rajoitu ulkonäköön. Kun seksistisellä mielellä katsellaan, annetaan arvoa vain sille, mitä seksismi näkee arvokkaana. Suomessa seksismi arvostaa tekemistä ja vertaa kaikkea siihen. Perinteisesti naisille kuuluvia ulkonäkötöitä arvostellaankin usein toimettomuudesta. Ulkonäkötyläinen on koriste, kun muut menevät ja tekevät kaikkea tärkeää.

Olemisen ja tekemisen erottelu on ikivanha. Nainen on pitkään edustanut olemista ja mies tekemistä. Suomalainen sosioekonominen tasa-arvo haluaa vieläkin, että nainen pystyy tekemään samat asiat kuin mieskin. Samalla nainen tulisi viimein miehen kaltaiseksi.